Luo luonnollisten sävelten lukemis- ja piirtämisharjoituksia diskanttiavaimella, bassoavaimella tai molemmilla. Valitse viivaston sisäinen tai apuviivoille ulottuva alue, kansainväliset kirjainnimet tai kiinteä solmisaatio ja haluamasi määrä tehtäviä erillisellä vastausosalla.
Suora esikatselu210 × 297 mm
A4
Esikatselu on skaalattu sopimaan. PDF säilyttää tarkan koon.
PDF ja tulostus sisältävät kaikki sivut. PNG ja SVG tallentavat näytettävän sivun.
Tarkkaa koon tulostamiseksi: valitse 100 % / Oikea koko, vastaa paperin kokoa ja poista otsikot ja jalkojen teksti. Tulostusohje ↗
Valmis tulostusta varten
Tunnista ensin nuottiavain ja katso sitten, onko nuotti viivalla vai viivojen välissä. Vierekkäinen paikka tarkoittaa seuraavaa luonnollista säveltä. Nuotinpäät esittävät tässä sävelkorkeuksia, eivät rytmiharjoituksen kestoja. Vastaukseen kuuluu myös oktaavinumero. Kansainvälinen B tarkoittaa luonnollista säveltä, jota suomalaisessa H/B-käytännössä kutsutaan H:ksi. Se ei tarkoita suomalaista alennettua B-säveltä, joka merkitään kansainvälisesti B♭.
💡Muutama hyödyllinen vastaus
Miksi tehtävässä lukee B eikä H?
Työkalu käyttää kansainvälisiä kirjainnimiä. A:n ja C:n välissä oleva luonnollinen sävel on siinä B, kun suomalaisessa H/B-käytännössä sen nimi on H. Suomalainen B on alennettu sävel ja merkitään kansainvälisesti B♭. Näissä tehtävissä esiintyy vain luonnollisia säveliä, joten painettu B tarkoittaa aina H:ta vastaavaa luonnollista säveltä.
Tarkoittaako Do aina kulloisenkin sävellajin perussäveltä?
Ei tässä harjoituksessa. Käytössä on kiinteä solmisaatio, jossa Do vastaa C:tä, Re D:tä ja muut tavut samoja pysyviä sävelnimiä. Ohjelma ei analysoi melodiaa tai siirrä tavuja sävellajin mukaan. Valitse opetukseen sopiva nimeämistapa ja kerro ero selvästi, jos oppija kohtaa muualla myös suhteellisen järjestelmän.
Voiko näillä sivuilla harjoitella rytmiä?
Tehtävät on tarkoitettu sävelkorkeuden, avaimen ja oktaavin harjoitteluun. Niissä ei muodosteta tahtilajeja, taukoja tai vaihtelevia aika-arvoja. Nuotin pään muotoa ei siis pidä tulkita kokonaiseksi rytmiharjoitukseksi. Käytä rytmiin erillistä materiaalia, jossa kestot ja niiden ajallinen järjestys on esitetty nimenomaisesti eikä pääteltävä yksittäisestä sävelmerkistä.
Yhdistä avain ja viivaston paikka
✏️Diskanttiavaimen viivaston sisäinen alue on E4–F5. Apuviivojen kanssa alue laajenee C4–A5:een. Bassoavaimella vastaavat alueet ovat G2–A3 ja E2–C4. Numerot noudattavat tieteellistä oktaavimerkintää. Oktaavinumero vaihtuu kansainvälisen B:n ja seuraavan C:n välissä. Seuraa siis nuotin todellista korkeutta, älä vain toista kirjaimia mekaanisesti. Sama kirjain toisessa oktaavissa ei ole sama vastaus, vaikka sen perusnimi olisi oikein.
Lukutilassa nuotin pää on jo piirretty ja sävelen nimen paikka jää tyhjäksi. Piirtämistilassa sävelen nimi on annettu ja sen paikka merkitään tyhjälle viivastolle. Tyhjä nuottipaperi sopii omiin jatkoharjoituksiin. Ohjelma ei tunnista käsin piirrettyä vastausta. Valinnaiselta ratkaisusivulta verrataan myöhemmin nimeä, oktaavia ja täsmällistä sijaintia. Arvioi viivan ja välin ero huolellisesti, sillä pieni siirtymä muuttaa sävelen toiseksi.
Vaihtele nuotin lukemista ja piirtämistä
Kirjainjärjestys on C, D, E, F, G, A, B. Kiinteä solmisaatio käyttää samoille sävelille nimiä Do, Re, Mi, Fa, Sol, La ja Si. Do tarkoittaa aina C:tä eikä siirry toisen sävellajin perussäveleksi. Selitä ero, jos opetuksessa käytetään myös suhteellista solmisaatiota. Suomalainen H vastaa tämän työkalun B:tä. Suomalaisen B:n kansainvälinen vastine olisi B♭, mutta alennettuja säveliä ei näissä tehtävissä käytetä.
Tulostettava pianokoskettimisto auttaa osoittamaan luonnollisten sävelten järjestyksen valkoisilla koskettimilla. Mustat koskettimet, tilapäiset etumerkit ja sävellajimerkinnät jäävät näiden harjoitusten ulkopuolelle. Näin huomio kohdistuu avaimeen, viivaston paikkaan ja oktaaviin. Sama sävelkirjain voi sijaita eri avaimilla eri kohdassa. Tarkista siis avain jokaisessa tehtävässä erikseen, varsinkin kun samalla sivulla käytetään sekä diskantti- että bassoavainta eikä yksi muistettu viiva riitä kaikkiin vastauksiin.
Tunnista nimeämistapa ja oktaavi
📝Valitse kaksitoista, kaksikymmentäneljä tai neljäkymmentäkahdeksan tehtävää. Jokaiselle harjoitussivulle tulee kaksitoista kohtaa. Positiivinen muunnelmakoodi tekee sävelvalikoiman toistettavaksi. Kvinttiympyrä sopii myöhemmin sävellajien suhteiden tarkasteluun, mutta nämä sivut keskittyvät yksittäisiin luonnollisiin säveliin. Tehtävien määrä tai muunnelmakoodin suuruus ei muodosta mitattua vaikeusluokitusta. Valitse alue sen perusteella, mitä oppija jo osaa, ja lisää apuviivat vasta tarkoituksenmukaisessa vaiheessa.
Vastaussivut tulevat tehtäväsivujen jälkeen ja täydentävät puuttuvan nimen tai nuotin. Piirtämisessä kannattaa verrata myös apuviivojen määrää ja sijaintia. Suunnilleen oikea korkeus ei riitä, jos nuotti on viivalla silloin kun sen pitäisi olla välissä. Aloita tunnetusta vertailusävelestä ja laske luonnollisia askelia ylös tai alas. Pyydä oppijaa kertomaan käyttämänsä menetelmä. Silloin selviää, perustuuko vastaus avaimen ymmärtämiseen vai yksittäisen kuvan muistamiseen.
Nuottiharjoitusten luonti
Kaksitoista lukutehtävää molemmilla avaimilla
Valitse molemmat avaimet, nuottien lukeminen, viivaston sisäinen alue ja kansainväliset kirjainnimet. Käytä kahtatoista tehtävää, koodia 17 ja vastauksia. Saat yhden harjoitussivun ja yhden ratkaisusivun. Nimeä kunkin kohdan avain ensin ja kirjoita vasta sitten sävelkirjain sekä siihen kuuluva oktaavinumero.
Valitse diskanttiavain, nuottien piirtäminen, apuviivoille ulottuva alue ja kiinteä Do–Re–Mi. Valitse kaksikymmentäneljä tehtävää, koodi 31 ja vastaukset. Saat kaksi tehtäväsivua ja kaksi ratkaisusivua. Tarkista sekä nuotin korkeus että tarvittavien apuviivojen määrä ja paikka jokaisen käsin tehdyn vastauksen yhteydessä.